tiistai 9. marraskuuta 2010

Tekstitaiteilijan työnkuva on juttuja ja asioita


Tiedäthän ne ihmiset, joilta puskee aina tilanteeseen sopivia sitaatteja kirjallisuudesta? Haluaisin olla sellainen ja aloittaa tämän tarinan hyvällä lainalla jostain. Ei vain nyt tule mieleen.

Olen kuitenkin runoilija. Tällä kärjellä tykkään itseäni nykyään esitellä, jotta brändini kirjallisen viestinnän ammattilaisena ja rautaisena sisällöntuottajana vahvistuisi. Pari päivää sitten harkitsin myös vakavasti mustasankaisten silmälasien hankkimista, vaikka näköni riittää tarkastuksessa toiseksi alimman rivin E-kirjainten suuntien viittomiseen. Sellaiset taiteilijapokat, kyllä te tiedätte. Oikeat hipsterit harrastivat niitä toissa vuonna, taidekoululaiset nyt.

Minulla on yritys, Katinhännän tekstitoimisto. Veikeä paikannimi viittaa historialliseen puu-Raaheen, jonka ytimessä asun ja aherran. Tekstitoimisto puolestaan on viestintäyritys, joka on erikoistunut tekstisuunnitteluun ja sisällöntuotantoon. Auttelen asiakkaita myös sosiaalisen viestinnän pariin, mitä kollegat kutsuvat some-konsultoinniksi.

Halusin ystäväyrittäjäksi, koska tykkään konseptista. Seurasin myös verkoston muodostumista tiiviisti viime vuodenvaihteessa. Oma tukikohtani verkossa on Twitter, jossa aiheesta pöhistiin aikanaan ahkerasti. Siksikin tämä tuntuu tarpeeksi omalta.

Pääasiassa Twitterissä havainnoin myös, millaista yksinyrittäjien hommailu on. Kun päätoiminen omilleen alkaminen tuli nyt syksyllä ajankohtaiseksi, olin ehtinyt kehittää luottamusta verkostoitumisen apuun ja vertaistuen tarjontaan. Vaikutan kyynikolta, pidän kaikesta mustasta ja rakastan sarkasmia, ja erinomaisen ystäväyrittäjän minusta tekee näihin piirteisiin yhdistetty herkkyys, avuliaisuus ja usko tulevaisuuteen.

Taustani on ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin pari vuotta sitten tradenomiksi. Opiskeluaikani kulutin opiskelijakunnan toiminnassa ja loppuvaiheessa työllistyin suunnittelijaksi amk:n hallintoon, jossa vastasin avoimesta amk-toiminnasta, hankin kannuksia laadunvarmistajana ja koordinoin koko talon yhteistä hakijamarkkinointia. Siinä sivussa tein toimittajan töitä opiskelija- ja yhteisölehdissä.

Nyt olen viestinnän ammattilainen, isä, aviomies ja runoilija. Ystävä olen muutamalle, ystäväyrittäjä ilmeisesti jo aika monelle. Kirjallisuussitaatteja korvaan harvakseltaan suomiräpin sanoitushelmillä, mutta nyt ei tule mieleen niitäkään.

Tekstitoimistosta voi lukea lisää kotisivulla, Facebookissa tai siellä Twitterissä. Blogikin on, olenhan pro.

- Niko Peltokangas